Hyvän päivän aamu, Gili air Indonesia
Levyttelen bungalowissa kuunnellen ääniä pihalta, kukko kiekuu (miksi, kello on melkein puolipäivä?), lapsi nauraa ja Paolo niminen kissa pyytää sisälle. Yksi erittäin arkinen ääni puuttuu, nimittäin moottorin pärinä. Tällä saariryhmittymällä ei ole lainkaan autoja, eikä sen puoleen autoteitäkään. Pyöriä saa vuokrattua pientä korvausta vastaan, tai sitten kulku tapahtuu hevosvoimin, kirjaimellisesti. Tulimme tänne eilen Balilta, bussi noukki meidät kyytiin yhdentoista korvilla ja ajoi meidät satamaan, josta matka jatkui julkisella botskilla. Kaikenkaikkiaan siirtymiseen meni nelisen tuntia.
Vietimme viikon Balilla pahamaineisella Kuta beachillä, varoituksia huolimatta. Kuta on pääsääntöisesti Australialaisten nuorien aikuisten leikkipaikka, jossa toteutuu täydellisesti lausahdus "party like there's no tomorrow!". Saatan kuulostaa hiukan mummolta, tätä mielikuvaa tänne maalaillessani, mutta klubbailu ei varsinaisesti ole oma skene, joten mitäpä tuosta. Kutan yö yllätti tosin myös erittäin positiivisesti, sillä pääsimme kuulemaan aivan mielettömän hyvää livemusisointia yhden illan aikana jopa kahdessa eri pubissa. Paikallinen jäbä tiesi kertoa, että Sumatralta tulee uskomattoman taitavia laulajia, ja se jos mikä on tosi. Tarkistan josko löydän videon tähän alle.
Pääsin myös vetämään yhden rastin bucket listiin, sillä kokeilin ensimmäisen kerran surffaamista! Ensteks parasta! Ehkäpä tulevaisuuden reissut tulee suunniteltua hiukan erilaisin perustein.
Tutustuimme myös paikallisiin tyyppeihin Kutalla, joten näimme vähän sitä toistakin puolta, esimerkiksi illallinen paikallisten asuttaman kerrostalon partsilla poikkesi melkolailla ravintolasta kivenheiton päässä, söin varmaankin kokonaisen barracudan.
Mutta, Kuta on nyt taputeltu ja suunnitelmamme tästä eteenpäin päin on seuraavanlainen;
Kahdeksas lokakuuta lähtee lento Malesiaan Jakartasta (ai niin, siellä eräs taksikuski luulee, että Suomalaisia kannattaa tervehtiä sanomalla "tättärää kyrvät!", sitä niittää mitä kylvää jne.)
Malesiassa nopea pit stop, pitää hoitaa viisumit kuntoon.
Lento Thaikkuihin, kentästä ei vielä tietoa. Viimeinen pysäkki Khao Lak, josta suunta lentokentälle seuraavan kerran joskus keväällä. Tervetuloa kylään!
Näihin kuviin ja tunnelmiin,
Meitsi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti