21st century breakdown

Tahdon kirjoittaa viimeisestä lauantaista Brisbanessa, eli siis viime viikon kyseisestä päivästä. 

Aamu, herätys 7.00, miettisin, että olenkohan koskaan vapaehtoisesti herännyt vapaapäivänä kyseiseen aikaan, ja tulin siihen lopputulokseen, että en ainakaan muistaakseni. No mitäpä tuosta, suihkun kautta keittiöön, mokkapala kahvin kera naamaan ja menoksi. Muutamien ihmisten kanssa oltiin sovittu, että nähdään hostellilla 8-8.30, sattuneista syistä kuitenkin kaksi tyyppiä jätti aamuherätyksen väliin, joten joukkomme koostui 5 tyypistä, aika hyvin kuitenkin! Sitten jatkui matka kohti New Farmin Farmer´s markettia, joka on iso! Löytyy kojua kojun perään, ja kauheesti kaikilla on mielenkiintoisia juttuja myytävänä, ja mikä parasta lähes kaikkea saa maistaa, nam! Päädyttiin ostamaan kuitenkin vaan tarpeelliset hevit ja lammasta, joka oli muuten aika uskomattoman hyvää.
Uuden farmin törttöilyn jälkeen suuntasimme sikapikana kotiin, ja taas hostellille, josta nappasimme tällä erää kyytiin kaksi ihmistä, hypättiin bussiin, jolla suunnattiin Teneriffe ferrylle. Sieltä sitten jatkettiin vesiteitse matkaa Culturan Centerin huudeille, jossa käytiin ekana 60 metriä korkeassa maailmanpyörässä pyörähtämässä (Kallee vähän pelotti ekaks..hihii) ja tuon aktiviteetin jälkeen tepasteltiin joenrantaa pitkin itse kulttuurikeskukseen, siellä kun oli "21st century" näyttely (ilmainen sisäänpääsy!). Muutama tunti nykyajan kummallisuuksia pällistelltyämme päätettiin, että nyt on galleria galleroitu ja aika jatkaa matkaa kohti keskustaa.
Käpöteltiin kävelysillan yli taas "tois puol jokkee" ja suunnattiin kenkäkauppohin, tässä kohtaa meitä oli siis kaksi tytsyä ja Kalle. Iso kiitos ja kumarrus kyseiselle miehelle jaksamisesta :)
Kenkiä ei kuitenkaan löytynyt sillä erää, ja kaupatkin alkoivat sulkea oviaan, jotenka käytiin nappaamassa juustopurilaiset ja lähdettiin omille teillemme, elikkä siis tässä tapauksessa yksi hostelliin ja me kotia.

Kotona lepuutettiin tovi kävelystä hetkeksi voipuneita jalkoja ja illan hämärtyessä jatkettiin vielä takaisin hostellille vähän viintä maistelemaan. Sänky kutsui takaisin 3 aikaan aamuyöllä.

Oli kerrassaan mainio päivä.

Arkista toilailua.

Okei. myönnetään täällä on ollut taas vähän hiljasta. Mutta (tähän kohtaan Pasi sanoisi että tulee Reetan "mutta lause") emmä tiedä mitä oikeen kirjoittaisin!
Ollaan taas siinä pisteessä, että molemmat tekee töitä, meillä on "pysyvä" kämppä, eikä oikeen varaa tehdä mitään reissuja. Näh! Joku saattaisi jopa kutsua sitä arjeksi...
Kirjoitetaan sitten vaikka siitä, mä olen ystävystynyt hyvin yhden työkaverin kanssa, joka on alkujaan Unkarilainen, asunut kuitenkin 11 vuotiaasta asti täällä Brisbanessa. Hän on myöskin kaksonen horoskoopiltaan ja ollaan löydetty taas hauskoja yhteneväisyyksiä, ensimmäisenä kömpelyys (huolimattomuus?). Voisin tähän listata mitä tein viime viikolla, niin saatte varmasti selkeän käsityksen, mistä on kyse:
- Silitin ison reiän kämppiksen paitaan,
- Sain melkeen tällin silitysraudasta, kun se tuli tiensä päähän, kipinöitä oli ilmassa,
- Pilasin mun tukan!! Koska olin kärsimätön, enkä jaksanut odottaa. (Mitä??)
- Poltin kolme sormea töissä, ottamalla kiinni uunikuumasta metallikiposta, tämä tietysti keskellä kiireisintä lounas-aikaa, asiakkaiden edessä. Muistona muutama rakkula, AUTS!

Jos jaksaisin/muistaisin/viitsisin erittelisin tähän vielä uudet mustelmat ja muut kivat sattumat, mutta en taida. Eipä se ketään varmasti kiinnostaisikaan :)

Asiasta toiseen, kulkematta lähtöuudun kautta, tein elämäni ensimmäisen "green curryn" viime viikolla, vitsi se oli hyvää, lupaan sit tehdä sitä kun joskus tuun kotiin niin muillekkin. Ei paineita..

Oltiin viime viikolla myöskin keilaamassa, ja voi elämän kevät, että voi ihmminen olla huono keilaaja! No mutta eihän se ole pääasia tuollaisessa meiningissä. Kyseessä oli siis Chrisin synttärit, mentiin ekaksi hostellille ja sieltä sitten jatkoi hilpeä joukko ihmisiä matkaansa keilahallille. Keilailun ja toilailun jälkeen joukko kummasti pieneni, ja päädyin sitten muutaman tyypin kanssa käväsemaan yhdellä paikallisessa irkku pubissa, joka kuitenkin päätettiin sulkea kesken kaiken. Miten niin ihmiset ei käy tiistaisin ulkona? No, me päädyttiin sitten takaisin hostellille, iloisessa hengessä tietenkin, yhdellä vielä keilakengät jalassa, ja siellä sitten istuskelin kolmeen viiva neljään asti yöllä.
Hyvät pippalot, vaikka seuraavana päivänä pää särki aika iloisesti. Noh, ensimmäinen vapaa 11 päivää, eikö se ole tarkoituskin viettää hieman krapulassa? On.
Seuraavat bileet olikin sitten jo lauantaina, teemana tällä erää inkkarit ja cowboyt, Mikeyn läksiäispileet siis. Mä olin kiltti tyttö ja nautiskelin vaan muutaman olusen ja tulin kämppisten kanssa kotiin yhden tai kahden aikoihin :)

Sellainen viikko takana tällä erää. Tänään olisi "tight ass Tuesday", jollon meillä on perinteenä ollut hakea pizza (5 dollaria) ja nautiskella sitä kotosalla kämppisten kera. Tällä erää mä olen kuitenkin menossa iltavuoroon, joka alkaa kuudelta ja loppuu sitten joskus puoli yhdeksän tienoilla, eli taitaa meitsiltä jäädä pizza välistä. Mutta pitää ajatella positiivista puolta, töissä saan kuitenkin yleensä ilmaiseksi ruokaa :)

Käväisin äsken kirjastosta lainaamassa Vince Neilin kirjan, ajattelin, etä vaikka ukkeli onkin maineeltaansa aika iso kakkapää, niin antaa hänen kertoa oma versionsa asioistaan. Ja onhan hän kuitenkin yksi maailman parhaista rokki laulajista. This should be interesting.