perjantai 27. helmikuuta 2015

Brace yourselves, road trip is coming!

Elämä alkoi mekein maistua arjelta, joten otin loparit ja tiistaina lennetään rakkauden kanssa Espanjaan.
Meillä on myös reittisuunnitlma josta pari ystävääni olivat hyvin ihmeissään, kunnes muistivat sen seikan, etten ole lähdössä yksin. Tiistaina Köpikseen aamuskumpallle, sieltä Malagaan lounaalle, ja sen jälkeen Fuengirolaan, noh, ehkä bisselle? Joku päivä siellä, sitten Marokkoon ehkäpä yhdeksi yöksi vain, jonka jälkeen kaasua pohjaan ja kytkintä ilmaan, ja suutana Bilbao, ei ajeta Barcelonan kautta (hehheh). Bilbaossa menee hetki, ei varmaankaan pitkä, jonka jälkeen suuntana Bordeaux, viinoä, juustoja, ruokaa, saattaa mennä tovi siellä. Tämän jälkeen on ollut puhetta Belgiasta, ja Hollannista, joiden jälkeen meidän tulee etsiä oikea satama Saksasta ja hypätä laivaan. Sitten ollaankin taas Helsingissä, kah, kolme viikkoa aika kompaktissa koossa tässä näytöllä.
Tälläistä tällä erää, tulisko joku pakkaa rinkan?


perjantai 13. helmikuuta 2015

Kiitos päivästä!

Varoitus, tämä teksti sisältää työasioita, jatka omalla vastuulla.

Kerrottakoon alkuun, että tykkään työstäni, kuin kunnon keittäjä jaloviinasta. Asiakaspalvelu on pääsääntöisesti hauskaa, ja ihmiset kivoja, varsinkin kun saavat eteensä ruokaa ja juomaa. 
Olen työskennellyt melko monessa ravintolassa, joten vertailupohjaa löytyy. Seuraavaksi avattava ihmisryhmä pesii pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, mutta on myös jonkin veran levittäytynyt ympäri Suomen maan, nyt puhun siis Mielensäpahoittajista. Tuo sitkeä laji on tullut jäädäkseen, ja se lisääntyy vauhdilla. Tyypillinen MP saapuu ravintolaan hiukan myöhässä, harvemmin yksin, ja useimmiten viikon kiireisimpänä iltana. Varattu pöytä harvemmin kelpaa, joten seurueensa istutetaan toiseen moiseen, ja illan plassaus tehdään uusiksi 
Mielensäpahoittajan mielestä kaikki on liian kallista, riippuu kuitenkin alalajista kertooko tämä sitä ääneen. Ruokaillessa tarjoilija kysyy onko kaikki hyvin/maistuuko?, johon MP ynähtää jotakin myöntävään suuntaan. Kuitenkin lautasia pöydästä kerätessä MP kertoo mikä ruuassa oli vikana (liian kylmää/kuumaa, liikaa/liian vähän suolaa, kalassa ruoto, erikoinen maku....) ja näin ollen tapausta tulisi hyvitellä. Näihin on jokaisessa ravintolassa oma protokollansa, johon en ala sen enempää perehdyttämään tässä kohtaa. Jokatapauksessa MP seurueineen lopultakin poistuu, ja voit olla aivan varma, että tästä saat lukea tulevina päivinä netistä (eat.fi), tai pomolle saapuneesta sähköpostista, tässäkin kyse alalajikkeesta. Mielensäpahoittajat rakastavat sosiaalista mediaa, sekä ravintoloiden arvostelusivustoja, varsinkin jos niissä on mahdollista kertoa asiansa anonyyminä. Joissakin tapauksissa tarjoilija ei tunnista tavalliseksi asiakkaaksi soluttautunutta mielensäpahoittajaa, ja kuvittelee illan menneen kyseisen yksilön kannalta kaikinpuolin nappiin, tullakseen kuitenkin lukeneeksi netistä caps lockilla kirjoitetun arvion "TTU MUN APERITIIVISSA OI KAKS MARJAA VAIK PITI OLLA KOLME ILTA PILALLA JA KALLISTA JA PASKAA!!!"
Olen tässä miettinyt kyseisen ihmisryhmän motiiveja, enkä keksi ainuttakaan. Ymmärrän rakentavan palautteen, mutta rajansa kaikella. Hyvää palautetta on tieysti kiva lukea, vaan kiukkuisena asiakkaan tuntuu olevan paljon helpompi tarttua läppäriinsä ja päästää ilmoille sisässään vellova vitutus. Auttaneeko tuo? Haluaisin myös kuulla MP:n selityksen käyttäytymismalliinsa, why oh why? 

Ei mulla muuta, lähden tästä arvosteltavaksi.