torstai 14. marraskuuta 2013

Virtuaalinen potkaisu takapuoleen vastaanotettu

Ja tuli muuten aika pitkän matkan, Turusta Leville, hyvin potkaistu Turo!
Allekirjoittanut on tällä kertaa suunnannut saappaansa tosiaan Lappiin, ja täällä olisi tarkoitus ainakin vappuun asti vaikuttaa. Olen alla näkyvässä lafkassa duunissa;




Kyseessä siis Panorama hotelli levitunturilla, melkolailla rinteen huipulla, maisemat sieltä ovat erittäin hienot, en niitä sen kummemmin ole vielä päässyt kuvailemaan, mutta kaikki aikanaan. 
Asustelen kimppakämpässä, jossa on tällä hetkellä kolme tyyppiä, mutta väkiluku tulee kasvamaan ainakin toisella moisella lähipäivinä. Kaikki naisia, ja meillä on yksi suihku, tämä saattaa koitua ongelmaksi... Työmatka on taplaten pitkä, sen tallustaa puoleen tuntiin, ja siinä kohtaa on saapunut vasta tunturille, tuosta matka jatkuu tosiaan vielä ylös aikamoisen matkan. Toistaiseksi ylöspäin suunnataan minun tapauksessani rappusia, koska gondoli alkaa kulkunsa vasta 9,30, mutta alas sillä pääsee oikein mukavasti. Tähän tilanteeseen on myöskin tulossa ratkaisu, se on toistaiseksi työn alla.
Olin tänään ensimmäistä kertaa töissä, ja ihan hauskalta vaikuttaa, tyypit on ainakin mukavia. Tulen tekemään tämän ja ensi viikon "brekua", eli duunit alkaa 6,30, ja loppuu joskus, huomenna esimerkiksi iltakasilta ja viikonloppuna neljältä, ehkä. Nyt alkaa Levin World Cup, joka tuo huikean määrän tyyppejä rinteeseen ja yleisöön. Muutamat joukkueet asustelevat meillä, mutta enpäs alakkaan laskijoita tähän nimeämään.

Tämä on otettu hotellin huudelita:


Täällä on tosi kivoja baareja! Koska viettelin vielä tämän alkuviikon kesälomaa, ehdin niissä melko monessa piipahtamaan, yksillä.


Tämä oli nyt tälläinen "faktat pöytään postaus", pistetään seuraavaksi jotain jännempää :)

maanantai 27. toukokuuta 2013

Surkeiden sattumuksien sarja...

Tässä on nyt jälleen kyseessä ihan vaan reissu pääkauunkiin, pakko kirjata ylös, kun oikeen itseäkin ihmetyttää miten pieleen voi viikonloppu mennä.

Okei, eli viikonlopun alkuperäinen ohjelma oli seuraavanlainen:
Lauantaina herätys puoli kuudelta aamulla, Pauski kuudelta pihassa, -> Helsinkiin Lifestyle Froum tapahtumaan, perillä viimeistään yhdeksältä.
Ensimmäinen lisäys oli, että haetaan pojat hotellista Espoosta ensin.
Right, ei ongelmaa.
Lauantai-sunnuntai yö tuttujen luona Helsingissä.
Sunnuntaina historian suurin Zinzinon Event, eli siis puolitoistatuhatta kyseisen yrityksen "partneria" paikalla, koulutusta, mahtavaa meiningiä, ja uskomaton synergia. Jes.
Eventin jälkeen Hard Rock Cafeen syömään, jonka jälkeen kohti kotia.


Melko helppo ja yksinkertainen suunnitelma, toteutus ei sitten mennyt ihan nappiin.

Lauantai aamuna heräsin juuri silloin, kuin kuuluikin ja pakkasin loput kamat ja ehkä vähän jotain ylimääräistäkin... Kuuden aikaan, ei näy, eikä kuulu Pauskista pihaustakaan. Aloitan puhelinrallin, joka ei johda yhtään mihinkään. Varttia yli kuusi, pakko keksiä ratkaisu, jonka seurauksena tarkistan junat, eipä muuta, kun korkkarit kassiin ja tennarit jalkaan, ja aika haipakkaa kyytiä juna-asemalle. 06.25 junassa kohti Helsinkiä, Pauski ei vieläkään vastaa. Lisämaksu junassa ostetusta lipusta kuusi euroa.
Kello ohittaa seitsämän ja puhelin soi, Pauski on herännyt lievässä paniikissa, ja painaa tallan pohjaan Raisiossa pakittaen melkein ensimmäiseen ojaan. Hienoa.
Pasilan asemalla 8.19, ostan ärrältä pahaa kahvia ja kuivan ruisleivän, samaan aikaan toisaalla Pauski painaa tulemaan hieman ylinopeutta koko matkan Pasilaan, löytäen perille yhdeksän korvilla. Siitä sitten matka jatkuu Espooseen, josta onnistutaan löytämään pojat hotelliltaan, ja jälleen jatketaan kohti messukeskusta.
Perillä  ennen kymmentä. Madventures aloittaa tasalta, emme ole myöhässä.
Mielenkiintoisen "setin" jälkeen pyöritään kojuilla ja tutustutaan mitä mielenkiintoisempiin yrityksiin. Seuraa muutama puhuja, joiden jälkeen lounastauolla vitosen kuiva ruisleipä naamariin ja päälle kuppi hyvää kahvia (edistystä). Saan pikameikin, irtoripsineen ja ohjelma jatkuu. Mietin miksi silmiä aristaa, ja syytän ripsia.

Ohjelma jatkuu puhujat ovat toinen toistaan parempia, ja kaikki huipentuu Randy Gage nimiseen jenkkiläiseen monimiljonääriin, joka on uransa aikana kouluttanut enemmän miljonäärejä, kuin kukaan koskaan. Googlaa tyyppi, ymmärrät hypen.
En pysty keskittymään täysin, koska tässä kohtaa silmiä sattuu, ja näkökyky heikkenee.


Ohjelma loppuu, pakko päästä pois messukseskuksesta, navigoidaan ensimmäisen apteekkiin. Eipä pysty farmaseutti muuta myymään, kuin vesi-suola liuosta silmiin ja paktin buranaa, great. Jani hotellille ja mä koitan saada silmät kuosiin, ei onnistu millään.
En nää juoda bisseä, hiljaa harmittaa.

Yöpaikkaan ennen kymmentä, Pauski kiroaa muutaman miehen alimpaan helvettiin ja mä syön buranaa.

Aamulla herätys ennen kahdeksaa, en tahdo saada silmiä auki ja päätän jättää evntin väliin. Maksimaalinen vitutus.
Pauski poikien hotellile ja mä lähden ajelee neidin autolla kohti Turkua. Tosi paha mieli.
Huomaan ennen Paimiota, että koneen lämpömittari on melkeen tapissa. Nesteelle parkkiin ja jäähdytysnestettä, sekä vettä sisään. Annan koneen jäähtyä puolisen tuntia, syön suklaata, joka sulaa käsiin.

Jatkan matkaa muutaman minuutin, lämpömittari nousee taas pilviin, vilkku päälle seuraavalle huoltoasemalla, savua koneesta, GREAT!


Pauskille viesti "autos on paskana.", veli puhelimen päähän ja kyytiä oottelee. Tämähän meni hienosti. 
Kävin ostamassa asemalta Keno lapun, oli jotenkin super onnekas olo.