Nyt on yö, kuuntelen sellon soittoa makuuhuoneen oven läpi, on rauhallista ja talon seinän takaa kuuluu sirkkojen oma konsertti. Asumme naapurustossa, jossa on paljon muitakin länkkäreitä, kuka mistäkin. Kadullamme majailee talvet myös Suomalainen Miio, johon olen saanut kunnian tutustua tällä viikolla. Erittäin sisukkaasta ja periksiantamattomasta herrasta löytyy youtuben syövereistä dokumentti, jota suosittelen kaikille, jotka osaavat hengittää, jokaiselle se ei ole elämän aikana ollut itsestäänselvyys.
Miio Parkkosen tarina - kahdestatoista metristä selälleen
Olen saanut töitä, myyntiä ja muuta mukavaa, joinakin päivinä tulee myös kastella varpaat.
Tyyntä myrskyn edellä.
Khao Lak, eli nykyinen kotikaupunki sijaitsee Andaman meren rannassa noin 80 kilometrin päässä pahamaineisesta Phuketista pohjoiseen. Tämä on verrattain pieni kylä, joka jakautuu vajaan kahdenkymmenen kilometrin mittaiselle alueelle moottoritien varteen. Kotimme on siitä kivassa kohdassa, että tuossa vieressä on kaikki tarpeellinen, salille kävelee seitsemän minuuttia, fresh marketiin kolme ja paikallisten suosimiin ravintoloihin jotakin siltä väliltä. Salista sen verran, että se on muuten kiva, mutta siellä ei ole ilmastointia, muista siis seuraavan kerran painoja nostellessasi arvostaa hyvää ilmanvaihtoa.
Olen tänään leikitellyt ajatuksella, että kävisin thai - hierontakurssin täällä ollessani ja yleensä kun joku tuon suuntainen ajatus tulee mieleeni, ei sen toteuttamiseen mene kovinkaan kauaa.
Olen viime päivinä huomannut katselevani paljon musiikkivideoita, joista suurin osa on kuvattu Helsingissä, konkreetista koti-ikävää en ainakaan myönnä, mutta onhan se mainio kaupunki. Ehkä tosin liian märkä ja mahdollisesti täynnä melkoisen huonoa energiaa tällä hetkellä. Mutta nätti, niinkuin koko maakin ♡
Märkä pusu sun otsalle ja hyvää yötä, oot hyvä tyyppi!
Riapu
