Sarandă 26.7.2014 Lauantai?
Albania on jännä mesta. Ennen, kuin kerron siitä lisää haluan jubailla vielä vähän Korfusta. Vuokrattiin viimeisenä päivänä siellä skootterit, ja se oli ehdottomasti ensteks paras päätös. Ajeltiin lukuisia tunteja putkeen, ja nähtiin ihan mielettömiä paikkoja! Niin kliseiseltä, kun se kuulostaakin, niin maisemat olivat todella henkeäsalpaavia, kun vuoristoteitä kiemurreltiin. Eräs paikallinen oli sietä mieltä, ettei meidän kannata niille teille lähteä ollenkaan, joten tottakai tietenkin lähdettiin. Amazeballz! Mentiin ihan metsienkin läpi, ja täytyy tässä kohtaa nostaa hattua teille, koska ne olivat erittäin hyvässä kunnossa, verraten esimerkiksi Kreetaan, se on vielä sen verran tuoreessa muistissa, kun siellä tuli pääisiäisenä lomailtua.
Vaikeaa keskittyä Korfuun, kun toiselta puolelta rantaa kuuluu ruokouskutsu, melko lujilla desibeleillä. Majailtiin siis Korfulla Mitriotissa nimisen biitsin kupeessa, se on jännä mesta, rannan koko vaihtelee vuosittain.
Okka, takaisin Albaniaan.
Tultiin tänne eilen botskilla Korfun satamasta, jota ennen käytiin vielä aamuajelulla rinkat sidottuina skobeihin. Vene tuli tänne sellaisen "Kreikkalaisen tunnin", eli aika paljon päälle. Ajan ja matkan määreet ovat melkoisen kaukana länsimaisista, joka paikkaan tuntuu paikallisten mielestä olevan 200 metriä (not) tai esim. Kaupan ovessa saattaa olla lappu "palaan viiden minuutin kuluttua." Niin ei muuten palaa, puolisen tuntia on lähempänä totuutta. Anyhoo, tänne päästiin ja aika erikoiselta tuntuu meininki. Tässä rantakylässä ainakin, on paljon kerrostaloja, joista monet ovat täysin autioita, osa kerroksista kokonaan rakentamattomia, yhdessä kerroksessa saattaa kuitenkin hyvin asua joku, joka mitä ilmeisemmin on maksanut sen kerroksen rakennuksen? Jos kulkee laput silmillä pelkästään rantabulevardia, saattaa pystyä sulkemaan silmänsä siltä todellisuudelta, että vieriveressä on uusi neljän tähden hotelli, sekä paikallisten rappeutunut taloa muistuttava rakennus. Sähköjohdot kulkevat itämaalaisittain, vaan ei näy hengenvaara kylttejä täällä. Stalin haiskahtaa voimakkaasti, uima-laiturit ovat betonia, kuten myös porrastetut hyppytornit. Kaikki on neliskanttista, miksi? Rannalla ei ole hiekkaa, vaan pieniä kiviä, tai pelkkää kalliota, mutta on kuitenkin keksitty, ettei väen tarvi siinä maata, vaan tarjolla on aurinkopetejä. Vielä toistaiseksi täältä saa hiukan kiinni tavan kansan kulttuurista, mutta tuskin menee montaakaan vuotta, kun täällä ollessaan ei voi olla täysin varma onko sitä Canarialla, vaiko Albaniassa.
Nyt tuli nälkä, niin siitä aiheesta onkin sujuva jatkaa. Ruokakulttuuri perustuu pitkälti lihaan ja perunaan, sekä vastakohtaisesti kaikenlaisiin makeisiin leivonnaisiin. En ole vege, joten tuo liha ei sen tähden tuota ongelmaa, mutta siinä on sellainen fakta, etteivät paikalliset osaa sitä leikata. Tämän takia ruuassa on usein kookkaitakin luunpalasia. Aamusta vielä oli ajatuksena, että tänään syödään meren-eläviä, mutta tuossa, kun aamupäivä taaperrettiin useampi tunti, eivätkä kauppiaiden simpukat tuntuneet menevän kaupaksi, vaan lillivät samoissa ämpäreisä ja pulloissa merivedessä tunnista toiseen, ei se enää tunnukaan järin houkuttelevalta ajatukselta. Salaatit on mielettömiä, koska kaikki heedelmät ja vihannekset ovat luomua, ihan tästä läheltä, tykkään!
Albania on jännä mesta. Ennen, kuin kerron siitä lisää haluan jubailla vielä vähän Korfusta. Vuokrattiin viimeisenä päivänä siellä skootterit, ja se oli ehdottomasti ensteks paras päätös. Ajeltiin lukuisia tunteja putkeen, ja nähtiin ihan mielettömiä paikkoja! Niin kliseiseltä, kun se kuulostaakin, niin maisemat olivat todella henkeäsalpaavia, kun vuoristoteitä kiemurreltiin. Eräs paikallinen oli sietä mieltä, ettei meidän kannata niille teille lähteä ollenkaan, joten tottakai tietenkin lähdettiin. Amazeballz! Mentiin ihan metsienkin läpi, ja täytyy tässä kohtaa nostaa hattua teille, koska ne olivat erittäin hyvässä kunnossa, verraten esimerkiksi Kreetaan, se on vielä sen verran tuoreessa muistissa, kun siellä tuli pääisiäisenä lomailtua.
Vaikeaa keskittyä Korfuun, kun toiselta puolelta rantaa kuuluu ruokouskutsu, melko lujilla desibeleillä. Majailtiin siis Korfulla Mitriotissa nimisen biitsin kupeessa, se on jännä mesta, rannan koko vaihtelee vuosittain.
Okka, takaisin Albaniaan.
Tultiin tänne eilen botskilla Korfun satamasta, jota ennen käytiin vielä aamuajelulla rinkat sidottuina skobeihin. Vene tuli tänne sellaisen "Kreikkalaisen tunnin", eli aika paljon päälle. Ajan ja matkan määreet ovat melkoisen kaukana länsimaisista, joka paikkaan tuntuu paikallisten mielestä olevan 200 metriä (not) tai esim. Kaupan ovessa saattaa olla lappu "palaan viiden minuutin kuluttua." Niin ei muuten palaa, puolisen tuntia on lähempänä totuutta. Anyhoo, tänne päästiin ja aika erikoiselta tuntuu meininki. Tässä rantakylässä ainakin, on paljon kerrostaloja, joista monet ovat täysin autioita, osa kerroksista kokonaan rakentamattomia, yhdessä kerroksessa saattaa kuitenkin hyvin asua joku, joka mitä ilmeisemmin on maksanut sen kerroksen rakennuksen? Jos kulkee laput silmillä pelkästään rantabulevardia, saattaa pystyä sulkemaan silmänsä siltä todellisuudelta, että vieriveressä on uusi neljän tähden hotelli, sekä paikallisten rappeutunut taloa muistuttava rakennus. Sähköjohdot kulkevat itämaalaisittain, vaan ei näy hengenvaara kylttejä täällä. Stalin haiskahtaa voimakkaasti, uima-laiturit ovat betonia, kuten myös porrastetut hyppytornit. Kaikki on neliskanttista, miksi? Rannalla ei ole hiekkaa, vaan pieniä kiviä, tai pelkkää kalliota, mutta on kuitenkin keksitty, ettei väen tarvi siinä maata, vaan tarjolla on aurinkopetejä. Vielä toistaiseksi täältä saa hiukan kiinni tavan kansan kulttuurista, mutta tuskin menee montaakaan vuotta, kun täällä ollessaan ei voi olla täysin varma onko sitä Canarialla, vaiko Albaniassa.
Nyt tuli nälkä, niin siitä aiheesta onkin sujuva jatkaa. Ruokakulttuuri perustuu pitkälti lihaan ja perunaan, sekä vastakohtaisesti kaikenlaisiin makeisiin leivonnaisiin. En ole vege, joten tuo liha ei sen tähden tuota ongelmaa, mutta siinä on sellainen fakta, etteivät paikalliset osaa sitä leikata. Tämän takia ruuassa on usein kookkaitakin luunpalasia. Aamusta vielä oli ajatuksena, että tänään syödään meren-eläviä, mutta tuossa, kun aamupäivä taaperrettiin useampi tunti, eivätkä kauppiaiden simpukat tuntuneet menevän kaupaksi, vaan lillivät samoissa ämpäreisä ja pulloissa merivedessä tunnista toiseen, ei se enää tunnukaan järin houkuttelevalta ajatukselta. Salaatit on mielettömiä, koska kaikki heedelmät ja vihannekset ovat luomua, ihan tästä läheltä, tykkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti