tiistai 18. marraskuuta 2014

Dinner @ Kallio

Seuraa sensuroitu kirjoitus kynästäni eiliseltä.

"Dinner @ Kallio 17.11

On sillälailla kylmää ja pimeää, miten voi olla ainoastaan marraskuussa. Sen lisäksi on maanantai, tuo päivistä ikävämaineisin. Tilanne vaatisi punaviiniä, villasukkia, sekä kynttilöitä, niiden sijasta tarjolla on pakasteruokaa suoraan paketistaan lähes tuntemattoman miesyksilön luona, joka ei ole paikalla.
Miten tähän on tultu, kun ajatuksena oli vielä jokunen tovi sitten viettää talvi Espanjan auringon alla erittäin hienon miehen kanssa pussiviiniä litkien ja tapaksia syöden?
Tilanteet muuttuvat, ja toisinaan myös ihmiset niiden mukana. Erittäin tärkeän ihmisen ajatuksia, ja niiden kautta tapahtuneita asioita ei välttämättä kykene enää muuttujien jälkeen käsittämään. Silti sama laulu saattaa itkettää vielä vuosienkin jälkeen.
Kirkasvalolamppu ei korvaa aurinkoa, eikä uusi tuttavuus vanhaa ystävää. Hiilihapotuskoneesta vailla patruunoita on yhtälailla hyötyä, kuin ihmisestä vailla tarkoitusta. Voiko onnen löytää, vai onko se valmiiksi asennettuna ensi rääkäisystä lähtien? Onni saattaa olla ujo ja sisäänpäinkääntynyt, se voi hyvinkin olla tyypillinen Suomalainen, joka ei pidä itsestään turhaa meteliä, varsinkaan väkijoukoissa. Näin ollen onni saadaan esille piilostaan alkoholilla, ei tosin kirkkaalla, koska sen kaveri on useimmiten kiukku, jota ei sitten niin herkästi piilotetakaan. Oma onneni on siitä kiva kaveri, ettei se turhia ujostele, sitä kun ei ihan hirveästi muiden mielipiteet kiinnosta. Minun onneni ja minä olemme kelpo pari, vaikka sitä tuleekin toisinaan pelotelleeksi ja koetelleeksi. Se on sillälailla sitkeä tyyppi.
Onnesta riittämiin, saattaa vielä ylpistyä."

Nähtiin tänään ensimmäistä kertaa meidän uusi koti, jonka kupeesta löytyvät kaikki Kallion normaalit palvelut, kuten erotiikkaliike, thaihieronta, sekä piritori. Pidän meille peukkuja.


Reeta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti