perjantai 22. huhtikuuta 2011

Kana sanoo kotkotkot.

Kirjoittelin pitkän sepustuksen meidän matkasta tänne Outbackiin tuonne mun ja Hennan yhteiseen blogiin, jos kiinnostaa niin kurkkaa sinne, en nimittäin tahdo laittaa ihan samoja tekstejä molempiin blogeihin, se olis aika typerää. Mun mielestä.

Ollaan nyt siis Armatreessä, elikkä keskellä ei yhtään mitään, hyvin kaukana yhdestäkään isosta kaupungista, paikassa, jossa jengi viljelee slangia niin, että soi "Fair dinkum!" ja "Rightyo" ovat niin yleisiä, ettei mitään rajaa. Nii ja "Crickey!". Hehe, mä luulin, että moinen sanasto olisi ajan kuluessa kadonnut, mutta ei. Hassua se on kuitenkin.
Miehillä tuntuu olevan veteen kirjoitettu pukukaava; rikkinäiset farkut ja sininen "kauluspaita", sekin saa olla vähäsen risanen, kunhan vaan väri on sininen. Ja stetsoni (yleensä ehjä.)

Täällä on maailman hauskin vuohi, sokea sellainen, joka juoksee vaan ympyrää itsensä ympäri päivästä toiseen.

Luulin maailmanlopun tulleen, mutta löysin pikkuisen piristystä, ollaan siis nyt viikonloppu talonvahteina, täältä löytyi Mötley Cruen Dr. Feelgood levy, sekä vähän Gunnareita ja Punaisia chilipippureita. Niitä ollaan nyt soiteltu täysillä koko päivä, ei ainakaan naapurit häiriinny...hehe, mitkä??

Olin eilen ratsastamassa. Jee.
Taidan tulla mökkihöperöksi.

torstai 7. huhtikuuta 2011

Kiirettä pittää...

Jej, nyt on Brisbane ja Gold Coast takana, Brissyssä oli eri kivat läksiäiset ennen, ku sieltä lähdettiin. Eipä niistä tähän hätään sen enempää...
Gold Coastilla oli kivaa, vaikkakin pirun tuulista. Rannalle päästiin yhtenä päivänä kuitenkin lekottelee.
Eilen kirjotin vihkoon vähäsen:

"Ollaan tänään lähdössä Gold Coastilta jonnekkin. GC on hieno paikka, hyvin turistipitoinen tosin, mutta se nyt ei tullut mitenkään yllätyksenä. Aika lailla ymmärrän vertauskuvan, että tää on kuin Miamin South Beach Jenkeissä. Rantaviivaa riittää silmänkantamattomiin joka suuntaan ja arskakin välillä paistelee. 
Kalle haluaa nyt ehdottomasti pelata laivan upotusta, joten plaan kohta asiaan...
Mä voitin, jee! Eipä ole tuota peliä tullut vuosiin pelattua. Hyvä et on kuitenkin vielä taito hallussa :)
Bussi hostellilta lähtee keskustaan puolen tunnin päästä, kaupungissa tarvis sit päättää mihin jatketaan, vaihtoehdot on nyt rajattu joko Hervey Bayhin tai Sydneyyn, katotaan kuin käy..."


Päädyttiin nyt sit Hervey Bayhin, ollaan täällä parhaillaan hostellisiivoojina, ilmasta asumista ja nettiä vastaan. Helppo on duuni, noin 1,5 tuntia menee aamusta siivoskeluun ja loppuaika onkin sitten "vapaata".
Kohta lähdetään vähän tutustumaan kaupunkiin ja sit taas pitää palata töiden etsimisen pariin,
näkemiin kiitos!

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

21st century breakdown



Tahdon kirjoittaa viimeisestä lauantaista Brisbanessa, eli siis viime viikon kyseisestä päivästä. 








Aamu, herätys 7.00, miettisin, että olenkohan koskaan vapaehtoisesti herännyt vapaapäivänä kyseiseen aikaan, ja tulin siihen lopputulokseen, että en ainakaan muistaakseni. No mitäpä tuosta, suihkun kautta keittiöön, mokkapala kahvin kera naamaan ja menoksi. Muutamien ihmisten kanssa oltiin sovittu, että nähdään hostellilla 8-8.30, sattuneista syistä kuitenkin kaksi tyyppiä jätti aamuherätyksen väliin, joten joukkomme koostui 5 tyypistä, aika hyvin kuitenkin! Sitten jatkui matka kohti New Farmin Farmer´s markettia, joka on iso! Löytyy kojua kojun perään, ja kauheesti kaikilla on mielenkiintoisia juttuja myytävänä, ja mikä parasta lähes kaikkea saa maistaa, nam! Päädyttiin ostamaan kuitenkin vaan tarpeelliset hevit ja lammasta, joka oli muuten aika uskomattoman hyvää.
Uuden farmin törttöilyn jälkeen suuntasimme sikapikana kotiin, ja taas hostellille, josta nappasimme tällä erää kyytiin kaksi ihmistä, hypättiin bussiin, jolla suunnattiin Teneriffe ferrylle. Sieltä sitten jatkettiin vesiteitse matkaa Culturan Centerin huudeille, jossa käytiin ekana 60 metriä korkeassa maailmanpyörässä pyörähtämässä (Kallee vähän pelotti ekaks..hihii) ja tuon aktiviteetin jälkeen tepasteltiin joenrantaa pitkin itse kulttuurikeskukseen, siellä kun oli "21st century" näyttely (ilmainen sisäänpääsy!). Muutama tunti nykyajan kummallisuuksia pällistelltyämme päätettiin, että nyt on galleria galleroitu ja aika jatkaa matkaa kohti keskustaa.
Käpöteltiin kävelysillan yli taas "tois puol jokkee" ja suunnattiin kenkäkauppohin, tässä kohtaa meitä oli siis kaksi tytsyä ja Kalle. Iso kiitos ja kumarrus kyseiselle miehelle jaksamisesta :)
Kenkiä ei kuitenkaan löytynyt sillä erää, ja kaupatkin alkoivat sulkea oviaan, jotenka käytiin nappaamassa juustopurilaiset ja lähdettiin omille teillemme, elikkä siis tässä tapauksessa yksi hostelliin ja me kotia.

Kotona lepuutettiin tovi kävelystä hetkeksi voipuneita jalkoja ja illan hämärtyessä jatkettiin vielä takaisin hostellille vähän viintä maistelemaan. Sänky kutsui takaisin 3 aikaan aamuyöllä.

Oli kerrassaan mainio päivä.













maanantai 14. maaliskuuta 2011

Arkista toilailua.

Okei. myönnetään täällä on ollut taas vähän hiljasta. Mutta (tähän kohtaan Pasi sanoisi että tulee Reetan "mutta lause") emmä tiedä mitä oikeen kirjoittaisin!
Ollaan taas siinä pisteessä, että molemmat tekee töitä, meillä on "pysyvä" kämppä, eikä oikeen varaa tehdä mitään reissuja. Näh! Joku saattaisi jopa kutsua sitä arjeksi...
Kirjoitetaan sitten vaikka siitä, mä olen ystävystynyt hyvin yhden työkaverin kanssa, joka on alkujaan Unkarilainen, asunut kuitenkin 11 vuotiaasta asti täällä Brisbanessa. Hän on myöskin kaksonen horoskoopiltaan ja ollaan löydetty taas hauskoja yhteneväisyyksiä, ensimmäisenä kömpelyys (huolimattomuus?). Voisin tähän listata mitä tein viime viikolla, niin saatte varmasti selkeän käsityksen, mistä on kyse:
- Silitin ison reiän kämppiksen paitaan,
- Sain melkeen tällin silitysraudasta, kun se tuli tiensä päähän, kipinöitä oli ilmassa,
- Pilasin mun tukan!! Koska olin kärsimätön, enkä jaksanut odottaa. (Mitä??)
- Poltin kolme sormea töissä, ottamalla kiinni uunikuumasta metallikiposta, tämä tietysti keskellä kiireisintä lounas-aikaa, asiakkaiden edessä. Muistona muutama rakkula, AUTS!

Jos jaksaisin/muistaisin/viitsisin erittelisin tähän vielä uudet mustelmat ja muut kivat sattumat, mutta en taida. Eipä se ketään varmasti kiinnostaisikaan :)

Asiasta toiseen, kulkematta lähtöuudun kautta, tein elämäni ensimmäisen "green curryn" viime viikolla, vitsi se oli hyvää, lupaan sit tehdä sitä kun joskus tuun kotiin niin muillekkin. Ei paineita..

Oltiin viime viikolla myöskin keilaamassa, ja voi elämän kevät, että voi ihmminen olla huono keilaaja! No mutta eihän se ole pääasia tuollaisessa meiningissä. Kyseessä oli siis Chrisin synttärit, mentiin ekaksi hostellille ja sieltä sitten jatkoi hilpeä joukko ihmisiä matkaansa keilahallille. Keilailun ja toilailun jälkeen joukko kummasti pieneni, ja päädyin sitten muutaman tyypin kanssa käväsemaan yhdellä paikallisessa irkku pubissa, joka kuitenkin päätettiin sulkea kesken kaiken. Miten niin ihmiset ei käy tiistaisin ulkona? No, me päädyttiin sitten takaisin hostellille, iloisessa hengessä tietenkin, yhdellä vielä keilakengät jalassa, ja siellä sitten istuskelin kolmeen viiva neljään asti yöllä.
Hyvät pippalot, vaikka seuraavana päivänä pää särki aika iloisesti. Noh, ensimmäinen vapaa 11 päivää, eikö se ole tarkoituskin viettää hieman krapulassa? On.
Seuraavat bileet olikin sitten jo lauantaina, teemana tällä erää inkkarit ja cowboyt, Mikeyn läksiäispileet siis. Mä olin kiltti tyttö ja nautiskelin vaan muutaman olusen ja tulin kämppisten kanssa kotiin yhden tai kahden aikoihin :)

Sellainen viikko takana tällä erää. Tänään olisi "tight ass Tuesday", jollon meillä on perinteenä ollut hakea pizza (5 dollaria) ja nautiskella sitä kotosalla kämppisten kera. Tällä erää mä olen kuitenkin menossa iltavuoroon, joka alkaa kuudelta ja loppuu sitten joskus puoli yhdeksän tienoilla, eli taitaa meitsiltä jäädä pizza välistä. Mutta pitää ajatella positiivista puolta, töissä saan kuitenkin yleensä ilmaiseksi ruokaa :)

Käväisin äsken kirjastosta lainaamassa Vince Neilin kirjan, ajattelin, etä vaikka ukkeli onkin maineeltaansa aika iso kakkapää, niin antaa hänen kertoa oma versionsa asioistaan. Ja onhan hän kuitenkin yksi maailman parhaista rokki laulajista. This should be interesting. 

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Pikasta paivitysta.

Hellurei ja hellat tunteet!
Mulla on 5 minuuttia aikaa, joten kaytan sen viisaasti ja paivitan viimeiset kuulumiset hyvin referoituna tanne.
Olis ehka hyva jos muistaisin mita viimeks kirjotin, mut hei kertaus on opintojen aiti!
Elikka, asutaan nyt New Farm nimisella alueella, josta alempi osa tosiaan tulvi tuossa tovi sitten. Hienoja taloja on kylla, oikeastaan melkein kaikki paitsi meidan :D Noh, mut ei hataa, se kaveri kun sen joskus rakensi on ilmeisesti suuri sinisen varin ystava, koska KAIKKI on sinista. Jou, ilmastointia olis arvostettu suuresti viimeksi tanaan, kun oli vaan niin kasittamattoman kuuma. Nyt sitten sataa ja ukkostaa..hmm.. Kummallinen luonto-aiti tosiaan.
Meilla on toiden jalkeen tapana jaada muutamille sinne istuskelemaan ja juoruamaan. Taman takia normaali tyo-paiva usein vahan venahtaa siita kolmesta tunnista, eilenkin kaskivat meidan lahtea, kun baarimikot halusivat kotiin, ihme menoa. Hehheh.

Ma tykkaan Brisbanesta kaupunkina, vaikka joukkoliikenne ei toimi aina ihan niinkun pitaisi ja vaikka taalla on niin uskomattoman kostea ilmasto ettei mitaan jarkea. En kuitenkaan voisi ihan tallaisessa ilmastossa kuvitella asuvani pidemman paalle.

Aaapuva, aika loppuu.. mitas viela?

Meil on pal kaverei taalla ja hengaillaan vielakin aika paljon Blue Tonguessa, vaikkei siella enaa asutakkaan. Ai juu! Nahtiin ihka oikea Blue tongue tuossa viikonloppuna, se on siis lisko jolla on sininen kieli, hassua.

Antakaa anteeksi kirjoitusvirheet, nyt pitaa menna.

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Mutta aamulla lampaiden ilme oli totinen...


Kirjoitettu tiistaina 8.2:
Tiistai, joka alkoi kuin maanantai...
Herätys 04.30, tämän jalkeen normi aamutoimet ja sitten suunta asemalle, kävellessä huomasin etten muistanut ottaa rahaa mukaan, joten aamujugurtti jai ostamatta, no ei se hirmuisesti mielta masentanut, vatsa ei ollut viela tajunnut, että nyt ollaankin jo hereillä. Ehdin 5.24 junaan, suuntana Coorparoo, jossa nykyinen työpaikka sijaitsee.
Syyna näin aikaiseen aamuun oli iso tilaisuus, jonka järjestäjinä toimi kasa poliitikkoja. Paikalla siis noin 75 tyyppiä, jotka tuijottelivat kaihoisena kattamaamme buffet aamiaispöytään, ensimmäinen puhuja kun aloitti lauseella "before i allow you to have breakfast, i have something to say..." Hänen asiansa kertomiseen meni tovi jos toinenkin, jonka aikana supateltiin työkaverin kanssa sivussa, ja mietittiin mistä voisi löytää kaukosäätimen, jolla saisi asioita nopeutettua, me kun oltiin tietoisia, että aamiasta saadaan sitten, kun "tärkeät ihmiset ovat hoitaneet palaverinsa".
Saivat kun saivatkin sitten ihmiset napansa täyteen muiden puhuessa potaskaa. Poliitikot ovat täällä siis ihan samanlaisia, kuin Suomessa. Kauheesti taas luvattiin kaikenlaista, mutta saapa nähdä.
Hyvin pitkäveteisen tilaisuuden jälkeen siivottiin paikka ja saatiin sitten mekin syödäksemme, kun kaikki astiat oli tiskattu jne, kirjattiin tunnit ylös ja lähdettiin kotia päin. Ulkona oli tällä välin alkanut sataa aivan kaatamalla vettä, sain kuitenkin kyydin juna-asemalle, jostain käsittämättömäsä syystä olin kuitenkin junaan astuessani aivan läpimärkä. Mitäpä tuosta, juna-matka kestää noin 20 minuuttia ja sinä aikana oli jo ainakin paita suht kivasti kuivahtanut. Olin suuhteellisen lähellä hostellia, kun auto ajoi ohi, aiheuttaen suuren lätäkön ryöpsähtämisen päälleni "lovely" kommentoi vastaan kävellyt hippi. Pääsin hostellille ja istahdin tuttujen kanssa hetkeksi pihalle huomatakseni, että olin unohtanut ottaa pyyhkeen illalla sisälle, sen kun olin näppäränä tyttönä jättänyt ulos kuivumaan. Se siitä kuumasta suihkusta. Päätin etten lähde koko päivänä mihinkään.

Pahoitteluni blogin hiljais-elosta, asustellaan vieläkin hostellissa, jossa nettiä ei ole ja vaikka nettikahviloita löytyy, ei hirmuisesti ole innostusta maksaa niistä.
Meillä on kuitenkin kaikki suhteellisen hyvin, Kallelle ilmaantui kuin tyhjästä 6-7 päiväinen työ-viikko, josta hän on hyvin tyytyväinen, ainakin vielä tässä kohtaa :P Viikonlopu reinnot jää kuitenkin taas väliin, koskapa haluavat Kallen töihin myös vloppu öiksi. Työ-aika 22.00-05.00, ei siis ihan perus ysistä viiteen duunia tällä kertaa.
Mä alotan ehkä huomenna varainkeruu työt, saa nyt nähdä kuinka käy, mutta älkäähän pelästykö, se ei ole ihmisille soittelua, eikä ovilla kiertämistä, vaan ihan viattomasti kojulla hengailua. RSL klubilla olisin mieluusti enemmänkin, mutta kun ei tarvita niin ei tarvita, viikossa mulla on noin 3 päivää töitä, noin 3 tuntia päivässä. Mutta sen olen tainnut jo aikaisemminkin mainita, joten ei siitä sittn sen enempää.

Mää miettisin, ku englannin kielessä Suomalainenhan on "Finnish" ja sit usein se lyhennetään, et "Finn" ni voiks saksalaisia sit kutsua termillä "Germ"?

torstai 27. tammikuuta 2011

Brissy...

Me ollaan nyt siis Brisbanessa, ja taalla on kuuma! Tulvia ei nay missaan, ainakaan kaupungissa enaa. Kallella alko tanaan tyot ja ma alotan sunnuntaina, tosin siella paikassa on vaan vuoroja mulle siella sun taalla. En mennyt sinne country pubiin, koska ne ei ansaitse mua :D Palkka olis ollu 250 doltsia viikossa, ja toita 7 paivaa.

Brisbane ontaysin erilainen kaupunki kuin Melbourne, tykkaan kuitenkin paljon. Vaiks taalla onkin vasta reilu paiva oltu.

Nyt on tosi vahan nettiaikaa jaljella, hostellissa ei ole wifita, joten ei ehdi enempaa paivitella.